Aikansa kutakin

Reilu vuosi sitten kesällä alkoi projekti nimeltään Digitytöt. Digitytöt oli silloin jotain aivan muuta, kuin mitä se on nykyään :D

Ensimmäisen jakso Digityttöjä kuvattiin Helen kanssa mun asunnolla Töölönkadulla. Ilta alkoi kahdeksan maissa ja loppui seuraavan päivän puolella, kun sanoista oli jo erittäin vaikea saada selvää (ensimmäisessä jaksossa oli propseina mm. skumppaa). Kameramiestä ei ollut vielä tuolloin. Kamera(kännykkä) oli tuettu tuolin päälle, me istuttiin sohvalla, höpötettiin ja juostiin sitten pysäyttämään aina välillä se kamera. Digitytöt lähti liikkeelle siis hyvin kotikutoisesti :D

Pian tiimiin saatiin taitava designeri Diana Sousa, joka hoiti kameranaisen pestiä sekä vastasi grafiikasta. Ex-Digityttöjä kuvatiin useampi jakso.

Tänä kesänä Digitytöt konsepti uudistui täysin: kohdeyleisö muuttui ja tekijöitä saatiin lisää. Digitytöt on nyt hieno lifestyle-tyylinen naistenlehti netissä, joka tarjoaa monipuolista ja kiinnostavaa sisältöä monelta eri alalta.

Mutta syksy on muutosten aikaa, uudet tuulet puhaltavat ja joistakin asioista on luovuttava, jotta uusiin asioihin voi tarttua ja keskittyä. Jätän siis Digitytöt ja teen tilaa samalla uudelle elokuvablogaajalle. Itse keskityn vielä hetken koulunpenkkien kuluttamiseen ja sen ohella kielten opettajien sijaistamiseen, jotta sitten joskus tulevaisuudessa valmistuisin ja pääsisin kääntämään kaunokirjallisuutta ja opettamaan kieliä. Elokuvia aion harrastaa vapaa-ajallani edelleen, mutta vaan omaksi ilokseni ja sen erään kaksilahkeisen juristiystäväni ;)

Digityttöjen elokuvablogi jatkaa omaa elämäänsä salaisen blogaajan hellässä huomassa, ehkä hän jossain vaiheessa paljastaa oman identiteettinsä.

Kivaa elokuvasyksyä ja -talvea kaikille. Au revoir!

Rokkaava Mikko Leppilampi

Mikko Leppilampi nähdään Toni Laineen ohjaamassa draamakomediassa Pihalla, joka on teattereissa ensi-illassa ensi perjantaina (23.10).

Juttelin Mikon kanssa maanantaina elokuvasta


Ensi viikon alussa tulossa Sibel Kekillin haastattelu.

Hieman Mikko Leppilampea ja Sibel Kekilliä

Olin tänään haastattelemassa Toni Laineen ohjaaman elokuvan Pihalla päätähtiä Mikko Leppilampea ja Sibel Kekilliä.

Alla Kalifornian auringossa ruskettunut Mikko Leppilampi ja minä


Sibel Kekilli ja minä


Saksalainen Sibell esitteli mm. suomen taitojaan ja Mikko Leppilampi paljasti erään salaisuuden :D Haastikset tulossa vielä tällä viikolla.

Sain mukaani myös Pihalla elokuvan julisteen, johon Mikko skriivaili nimmarinsa, se lähtee palkintona sille henkilölle, joka kertoo parhaimman kielestä tai kulttuurista johtuvan kömmähdyksen, joka on sattunut omalle kohdalle. Aikaa on ens viikon keskiviikkoon 23.10.

Tässä viel leffan traileri

Tristan and Isolde (2006) – kohtalokasta rakkautta (DVD)***

"My face in thine eyes, thine in mine appears, And true plain hearts do in the faces rest; Where can we find two better hemispheres, Without sharp north, without declining west? Whatever dies, was not mixed equally; If our two loves be one, or thou and I. Love so alike, that none do slacken, none can die."



Elokuvan ohjaus: Kevin Reynolds

Elokuvan päärooleissa: James Franco, Sophia Myles, Rufus Sewell, David O'Hara, Mark Strong, Henry Cavill

Elokuvan juoni:
Englanti on jakaantunut useisiin eri klaaneihin Rooman tuhon jälkeen. Mahtava Irlanti hallitsee englantilaisia. Englantilaisten oikeudenmukainen johtaja Marke (Rufus Sewell) on liittoutunut muiden klaanien kanssa ja yrittää taistella Irlantia vastaan. Irlantilaisen johtajan Morholtin lahdatessa englantilaisia eräässä taistelussa Marke pelastaa Tristan pojan (James Franco), jonka vanhemmat Morholt on juuri tappanut.

Kasvettuaan nuoreksi pojaksi Tristan pelastaa Marken joukot Irlannin hyökkäykseltä ja tappaa Morholtin. Tristan kuitenkin haavoittuu ja luullaan, että hän on kuollut.

Kuollut Tristan lähetetään lautalla merelle ja lautta ajautuu Irlannin rannalle. Siellä Irlannin kuninkaan kaunis tytär Isolde (Sophia Myles) huomaa rantautuneen lautan ja pelastaa elämän rajalla huojuvan Tristanin. Isolde ja Tristan rakastuvat.



Tristan pakenee irlantilaisia takaisin Englantiin. Isolden isä, kuningas Donnchaudh (David O'Hara) juonii Englantia vastaan ja järjestää turnajaiset, jonka voittajalle lupaa tyttärensä käden. Tristan voittaa turnajaiset ja tietämättään, kuka Donnchaudin tytär on luovuttaa Isolden Markelle, jotta Markesta tulisi kuningas.



Rakkaus on kuitenkin vahva kuin kallio ja velvollisuudet ja uskollisuus joutuvat koetukselle.



Elokuvan juoni eroaa monessa kohdin Joseph Bédierin kirjaversiosta, mutta pääelementit löytyvät leffastakin. Tristan ja Isolde on surullisen kaunis rakkaustarina, rakkaudesta, jota kuolemakaan ei voi sammuttaa. Muutama kyynel vierähtää ihan varmasti poskea pitkin, jos on yhtään tunteellisempaa sorttia. Kaunis elokuva.



Elokuvassa myös kaunista Anne Dudleyn musiikkia (Love so Alike)



Kuvat: imdb.com ja AboutRufus.com