Ensimmäisen jakso Digityttöjä kuvattiin Helen kanssa mun asunnolla Töölönkadulla. Ilta alkoi kahdeksan maissa ja loppui seuraavan päivän puolella, kun sanoista oli jo erittäin vaikea saada selvää (ensimmäisessä jaksossa oli propseina mm. skumppaa). Kameramiestä ei ollut vielä tuolloin. Kamera(kännykkä) oli tuettu tuolin päälle, me istuttiin sohvalla, höpötettiin ja juostiin sitten pysäyttämään aina välillä se kamera. Digitytöt lähti liikkeelle siis hyvin kotikutoisesti :D
Pian tiimiin saatiin taitava designeri Diana Sousa, joka hoiti kameranaisen pestiä sekä vastasi grafiikasta. Ex-Digityttöjä kuvatiin useampi jakso.
Tänä kesänä Digitytöt konsepti uudistui täysin: kohdeyleisö muuttui ja tekijöitä saatiin lisää. Digitytöt on nyt hieno lifestyle-tyylinen naistenlehti netissä, joka tarjoaa monipuolista ja kiinnostavaa sisältöä monelta eri alalta.
Mutta syksy on muutosten aikaa, uudet tuulet puhaltavat ja joistakin asioista on luovuttava, jotta uusiin asioihin voi tarttua ja keskittyä. Jätän siis Digitytöt ja teen tilaa samalla uudelle elokuvablogaajalle. Itse keskityn vielä hetken koulunpenkkien kuluttamiseen ja sen ohella kielten opettajien sijaistamiseen, jotta sitten joskus tulevaisuudessa valmistuisin ja pääsisin kääntämään kaunokirjallisuutta ja opettamaan kieliä. Elokuvia aion harrastaa vapaa-ajallani edelleen, mutta vaan omaksi ilokseni ja sen erään kaksilahkeisen juristiystäväni ;)
Digityttöjen elokuvablogi jatkaa omaa elämäänsä salaisen blogaajan hellässä huomassa, ehkä hän jossain vaiheessa paljastaa oman identiteettinsä.
Kivaa elokuvasyksyä ja -talvea kaikille. Au revoir!