Juttelin Jarkko Hentulan kanssa Zaida Bergrothin ohjaamasta suomalaisesta elokuvasta Skavabölen pojat. Elokuva saa ensi-iltansa 4.9. Hentula paljastaa pienen kömmähdyksen elokuvasta, itse en huomannut tätä, kun kävin katsomassa leffan.
Video myös YouTubessa ja Vimeossa
Näytetään tekstit, joissa on tunniste skavabölen pojat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste skavabölen pojat. Näytä kaikki tekstit
Skavabölen pojat - herkkää suomalaista
Olin tänään Espoo Cinén lehdistötilaisuudessa Orion-teatterissa Eerikinkadulla. Tilaisuuden yhteydessä katsottiin uusi suomalainen elokuva Zaida Bergrothin ohjaama Skavabölen pojat, joka on nähtävissä Espoo Ciné -elokuvafestivaaleilla 28.8. Teattereissa se saa ensi-iltansa 4.9.
Toimittajia lehdistötilaisuudessa Orionissa
Jarkko Hentula, Skavabölen pojat tuottaja Orionin aulassa ennen elokuvaa
Skavabölen pojat
Skavabölen pojat kertoo herkkävireisen tarinan kahdesta veljeksestä Rupertista (Lauri Tilkanen, Iiro Panula) ja Evertistä (Ilmari Järvenpää, Onni Tommila) ja sijoittuu ajallisesti ruskean, vihreän ja oranssin kultakausille 70- ja 80-luvuille.
Elokuva on realistinen tarina perheestä, jossa lasten leikkien ja viattoman mielikuvituksen sekaan on juovutettu aikuisten maailmasta julmaa tragediaa. Katsoja pääsee kokemaan tunteita laajalla skaalalla. Leffassa on paljon hauskoja kohtia, naurahdin salissa moneen kertaa ja ajattelin, että "just tolleenhan mekin pienenä". Tarina tarjoaa katsojalle myös surullisia ja ahdistavia hetkiä, kun poikien äitiä näyttelevä Lea Klemola kaatuu junakakun kanssa lattialle tunsin omaa rintaani ahdistavan. Elokuva tarjoaa loistavaa dialogia, jossa toistolla saavutetaan haluttu tulos. Leffa jätti jälkeensä haikean olon.
Tämän elokuvan menisin katsomaan toiseen kertaan.
Tulossa pian tänne myös Skavabölen tuottajan Jarkko Hentulan haastattelu.
Toimittajia lehdistötilaisuudessa Orionissa
Jarkko Hentula, Skavabölen pojat tuottaja Orionin aulassa ennen elokuvaa
Skavabölen pojat
Skavabölen pojat kertoo herkkävireisen tarinan kahdesta veljeksestä Rupertista (Lauri Tilkanen, Iiro Panula) ja Evertistä (Ilmari Järvenpää, Onni Tommila) ja sijoittuu ajallisesti ruskean, vihreän ja oranssin kultakausille 70- ja 80-luvuille.
Elokuva on realistinen tarina perheestä, jossa lasten leikkien ja viattoman mielikuvituksen sekaan on juovutettu aikuisten maailmasta julmaa tragediaa. Katsoja pääsee kokemaan tunteita laajalla skaalalla. Leffassa on paljon hauskoja kohtia, naurahdin salissa moneen kertaa ja ajattelin, että "just tolleenhan mekin pienenä". Tarina tarjoaa katsojalle myös surullisia ja ahdistavia hetkiä, kun poikien äitiä näyttelevä Lea Klemola kaatuu junakakun kanssa lattialle tunsin omaa rintaani ahdistavan. Elokuva tarjoaa loistavaa dialogia, jossa toistolla saavutetaan haluttu tulos. Leffa jätti jälkeensä haikean olon.
Tämän elokuvan menisin katsomaan toiseen kertaan.
Tulossa pian tänne myös Skavabölen tuottajan Jarkko Hentulan haastattelu.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)